Työtä pitkästä aikaa

Eilen olin ekaa päivää Siwan kassalla ns. kassakoulutuksessa. Ekat kaks tuntii oli ihan hirveää, kun mut vaan tyrkättiin siihen myyjäksi enkä tajunnut mistään mitään. Sanottiin vaan paina tosta ja sit tosta ja sit tosta puuh, ja ihmisii tuli kokoajan! Sit hetken pääst pääsin tauol onneks. Illemmal se alko sit helpottaa ku oppisin perusasiat. Tupakka-askien pyytäjii varmaa ärsytti kyl ku kysyin kokoajan et ai tämmöne?  vai tämmöne? siis mikä?! Mut kyl mä niitäkin sit vähän oppisin, sätkäpaperin tunnistamine oli kyl kaikkein vaikeinta :D


Lahjakortit ja alennukset ym. oli hiiiirveitä myös. Mut lopulta oppisin ne alennukset näpyttelee koneelle ja oli ihan ammattilais olo. :) Olin siis sen ekan 2 tunnin jälkeen yksin siinä vain. Sit jos en tajunnu jotai ois pitäny huutaa sil toiselle kaupantädille et tulee auttaa, mut en mä osaa huutaa! Onneks sit oli myös semmonen nappula mistä kun painoin koko kaupassa alko soimaan "ding dong ding dong" ja se täti juoksi paikalle. Se oli kyllä melko häpeällistä.

Papereiden kysyminen oli muuten pelottavaa!

Ostajii tuli koko päivän aikana n. 770 sano se laskuri, ja mä olin siellä neljästä kymmeneen, eli puolet asiakkaista minä hoisin. Oon kyl ylpee et selviydyin :) Siel oli siis vain yksi kassa =minä. En ehtinyt edes syödä muuta kuin banaanin sinä aikana! Muutama asiakas oli tuttuja koulusta. Mut siinä ne meni muiden joukossa vähän vaan hymyilin niille. Olin kyllä sen verran hermona varsinkin ekoina tunteina että en tajunnut ollenkaan kuka oli asiakkaana. En siis tajunnut edes ujostella hyvännäkösiä miehiä! :P Mut ihan varmana sekin aika viel tulee.

Tänään pitäis kohta taas lähteä sinne tekemään samanlainen vuoro, ja tänään olis tarkoitus oppia IHAN kaikki mitä ei eilen käyty läpi. Niin että tän päivän jälkeen mun pitäisi tietää kaikki kassahommelit, koska tulevaisuudes pitäs pärjätä täysin omillaan. Ei tuu kyl onnistuu. :(( Pitäis osata vastaanottaa paketteja, lahjakortteja ja tunnistaa kaikki erilaiset pankkikortit. Ja mitä jos joku haluaa maksaa käteisellä JA kortilla, ei hajuakaan miten se tehdään. Voisin antaa ainakin 30 esimerkkii jutuista joita vielä en hallitse. Ei oo kivaa. Ja kun se työpaikka vaihtelee kokoajan, koska en oo vakituinen, eli saatan joka kerta joutuu eri kauppaan, jolloin oon taas ihan pihalla. puuuuh.

Ekaksi mua opetti joku mua vähän vanhempi tyttö. Sen jälkeen se pääsi töistä ja sinne tuli joku 40-50 vuotias täti töihin. Onneksi se täti oli niin hassu ja hauska ja mukava ja puhelias. -vaikka mä en ollutkaan :) Tänään sen kanssa taas.

Katotaan nyt tuleeko musta vuoden kassaneitiä... epäilen.

Yllätysreissu!!

Sainkin äitin auton koko viikonlopuksi (jes!) ja Eki keksi et lähdetään jonnekkin! :D Eli nyt siis me päätettii lähtee Helsinkii, hotelliki tuli jo varattua. Mennään kai myös Serenaan, ja illalla ettii Hesan harvoja k-18 baareja, jotta mäkin pääsisin sisään. Luulin et täst tulis tavallinen ja viel melko tylsä viikonloppu, mut täähän on jännittävää!

En oo ikinä edes ajanu niin pitkää matkaa viel o-ou. (Eki ei oo vielkää hommannu uutta korttii ku vanha vietii.) Toivottavast ei eksytä mihinkään. Tai no ois kai seki aika hauskaa ;P

Nyt loppu toi jääkiekko vihdoin, niin päästään ehkä pikkuhiljaa nukkumaanki. Jee Suomi voitti!!!

P.s. Tääl on ukkosmyrsky! karmivaa

Mekon metsästys jatkuu

Ylppäri mekko pitäis löytää. Onnee ei vaan tunnu olevan. Oon kiertäny omasta mielestäni kaaaaikki kaupat ja sovittanu moooonta mekkoa. Eikä mikään oo tuntunu oikeelta. Oon sentään löytäny muutaman "vara" mekon, et jos tulee paniikki enkä löydä hyvää, niin voin sit ostaa jonkun niistä. Se ei vaan tunnu kivalta vaihtoehdolta. Olis niin ihanaa kerrankin löytää mekko joka oikeesti sopis mulle ja näyttäis hyvältä.

Nyt oon suuntaamas Skanssiin äitin autolla. Aikaa ei ole kyllä kovinkaan paljon, koska äiti tarvii auton takas jo puoli viideltä... Mut jos kerranki olis tuuria ja löytyis mekko tunnin shoppailureissulla. Se olis mahtavaa! Toivon toivon toivon.

The Last Song

Eilinen meni ihan ookoosti, loppuillasta sitten en ollutkaan Sussun kanssa, niinkuin piti. Sussu vähän katos omille teilleen mut onneksi Eki tuli tilalle. : )

Tänään on sit taas olo ollu eilis illan mukanen vähän kaikilla. Jokatapaukses lähettiin Sussun kanssa iltapäivällä leffaan kattomaan Miley Cyrusin uutta elokuvaa The Last Song. En oo ikinä ennen itkenyt niin paljon leffateatterissa! Se oli surullinen ja tosi itkettävä. Oikee sana olis kai koskettava. Oli siis ihana leffa, mutta en menis heti uusiks, koska en jaksaisi taas ajatella niin syvällisiä ja tunteilla. Se on uuvuttavaa :)

Leffan jälkeen sainkin sit odotella kauppatorilla bussia mukavasti tunnin verran painavan laukun kanssa, mut ei siinä mitään, nyt on meinaan kesä!! Talvella olisin varmaan vaan kiroillu mielessä ja hytissy kylmästä ja tuijottanut vihasesti ohikulkijoita. Nyt oli kuitenkin aika leppoisaa, ja vaikka oli ilta, oli silti 23 astetta lämmintä. Kesä on niin mun juttu. (Paitsi ötökät!)

Miley Cyrus - When I Look At You

Kesän aloitus

Tänään on baila baila ilta. Vaikka on keskiviikko, huomenna on lomapäivä(helatorstai)! Eli aamul voi nukkua pitkään. Toisaalta, mä nukun joka aamu pitkään, eihän mul kouluu ole.Jokatapaukses mennään Forteen, Lyniin tai Onnelaan. Ehkä jopa kaikkiin! Ainoo et pitäis sit maksaa narikat joka paikkaan. Oon pian lähdössä Sussun luo piknik-alottelulle. :) Ehkä suunnataan johonkin puistoon, tai enpä tiiä.

Toivottavast tulee hauska ilta. Se on aika pelottavaa kun ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu! Keihin törmää ja iskeekö joku Sussun ja sit oon ihan yksin ym. :p Sen näkee sitten. Nyt pitäis alkaa valmistautuu lähtöön pikkuhiljaa. Eli vaatteiden valinta ja hiusten kuivatus seuraavaks. moimoi

Oma huone

Kuvasin muutamaa yksityiskohtaa omasta huoneestani. Niiden avulla mut voi oppia tuntemaan paremmin.
Pariisi on rakkauden kaupunki. Ja sitä rakastan myös minä ;) Olen käynyt pariisissa kerran lukion ranskanryhmän kanssa ja toisen kerran muutaman päivän seikkailulla isän perheen kanssa. Oon ihan varma että sinne tuun menemään vielä monta kertaa!

Eiffelin tornin vieressä on kameli, joka on tehty aidosta nahasta. Äiti toi sen kerran tuliaisena Tunisiasta. Itse en ole vielä päässyt käymään Afrikassa, mutta into eksoottisia maita kohtaan on suuri! Vielä jonain päivänä voin sanoa vierailleeni kaikilla mantereilla, se on varmaa.
Kesä on ehdoton lemppari vuodenajoista! Aurinkolasien taakse on hauska piiloutua päivinä jolloin ei esimerkiksi jaksa meikata.

Kirjoituspöytäni on ollut kirkkaan punainen yläasteelta alkaen, jolloin sävytin koko huoneeni punaiseksi. Nykyään olen yrittänyt vähentää punaisuutta, mutta pöytä on yhä persoonallinen.

Nokian express music puhelin on hyvä ystävä, sain sen joululahjaksi sukulaisilta. Kosketusnäyttö ja kaikki. Pitää sitä vähän kehuskella. :P
Musiikkia olen harrastanut pienestä saakka, olen käynyt piano ja viulutunneilla sekä laulanut kuorossa monta vuotta. Nykyisin en virallisesti harrasta mitään, mutta viime syksynä keksin alkaa harjoitella kitaransoittoa. Siskoni kitara sopiikin nykyään hyvin käteeni ja laulan ja soitan usein. Musiikki on minulle hyvin tärkeää, sen avulla puran tunteitani ja käsittelen vaikeita asioita ja tilanteita.

Kitara nojaa uuteen tauluuni, joka ei ole vielä ehtinyt ripustautua seinälle. Taulussa on amerikkalainen suurkaupunki, en ole varma mikä, mutta ehkä New York. Suurkaupungit ovat mielestäni kiehtovia, ja haluaisinkin joskus päästä ihailemaan pilvenpiirtäjiä esimerkiksi juuri New Yorkiin tai Los Angelesiin. Amerikka on muutenkin kiinnostava maa, ja rakastan tunnelmaa joka siitä välittyy esimerkiksi elokuvista.
Pätkä dvd-kokoelmastani :)
"I love you." Sain lasisen sydämen kerran poikaystävältäni. Olemme olleet yhdessä viime Halloweenista lähtien, eli jo yli puoli vuotta. Olemme umpirakastuneita ja tiedämme toisistamme kaiken.

Tadaa!

Mun ensimmäinen blogikirjoitus. Tänään on vaan tylsä päivä enkä tiedä mitä olisin tehnyt, sitten jotenkin tuli vaan semmonen olo, että mitä jos alkaisin kirjoitella blogia. Kaveri on ollut jo monta vuotta innostunut bloggailusta, mut ei oo oikeen saanut mua vedettyä mukaan. No nyt mä sitten yritän. :)

Tätähän voi pitää niinkuin päiväkirjana ihan itselle, se onkin hyvä, koska en jaksa käsin kirjoitella juuri mitään enää nykyään. Säilyy sitten muistot täällä.

Blogin nimen nappasin ihanasta laulusta, jonka olen suunnitellut esittää kuukauden päästä olevissa ylppärijuhlissai. Soitan kitaraa ja laulan. The pen is in my hand - viittaa siihen, että määrään itse elämästäni, lisäks se tarkottaa tietenkin myös sitä et tämä blogi on mun käsialaa.

I am unwritten,
Can't read my mind
I'm undefined
I'm just beginning
The pen's in my hand
Ending unplanned

Staring at the blank page before you
Open up the dirty window
Let the sun illuminate the words
That you could not find
Reaching for something in the distance
So close you can almost taste it
Release your inhibitions

Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you
Only you can let it in
No one else, no one else
Can speak the words on your lips
Drench yourself in words unspoken
Live your life with arms wide open
Today is where your book begins
The rest is still unwritten